Mitä suomalaisten pelaajien täytyy tietää arpajaislaista vuonna

Suomessa rahapelaamiseen liittyvä lainsäädäntö on tiukkaa ja sitä valvotaan huolella, eikä ihme, sillä valtio valvoo monopoliaan tiukasti. Näin on myös arpajaislain kohdalla, sillä Suomessa sen noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa hankaliakin tilanteita viranomaisen kanssa ja esimerkiksi kohun sosiaalisessa mediassa. Tämän vuoksi ihmisen tulisi tietää arpajaislain perusteet ja siihen tulevat mahdolliset muutokset myös vuonna 2021. Lue tämä artikkeli ja kuulet, miltä näyttää arpajaislaki 2021!

Mikä on arpajaislaki?

Rahapelilainsäädäntöä kutsutaan nimellä arpajaislaki. Laki on numeroltaan 23.11.2001/1047, mutta uusimmat muutokset siihen on tehty vasta vuonna 2021. Muita rahapelitoimintaa säätelevät lait ovat Valtioneuvoston asetukset arpajaisista (1345/2001), Veikkaus Oy:n rahapelien toimeenpanosta (1414/2016) sekä rahapeliasioiden neuvottelukunnasta (658/2017). Pelejä Suomessa valvoo Sisäministeriö.

Arpajaislaki koskee kasinopelaamisen lisäksi muun muassa totopelaamista ja vedonlyöntiä ja kaikkia sellaisia arvontoja, joissa palkintona on rahaa. Laki koskee Veikkauksen lisäksi myös ulkomaalaisia toimijoita, jos arpoja myydään Suomessa. Henkilön osallistumista arvontoihin laki ei säätele.

Lait määrittävät sen, että Veikkauksella on Suomessa monopoliasema ja niin tulee olemaan myös jatkossa, joitain muita muutoksia on kuitenkin tapahtunut ja tapahtumassa rahapelilainsäädännön uudistuksissa vuonna 2021. Niistä lisää vielä myöhemmin.

Mihin arpajaislakia tarvitaan?

Arpajaislaki, kuten muutkin lait ovat tärkeitä ja palvelevat tarkoitustaan. Lakien avulla pyritään estämään rahapelaamisen tuomia haittoja niin sosiaaliselta, terveydelliseltä kuin taloudelliseltakin kannalta.

Arpajaislain tarkoituksena on varmistaa rahapelaajien oikeusturva, ennaltaehkäistä rikollisuutta ja väärinkäytöksiä ja estää edellä mainittuja haittoja. Lisäksi säätelyllä pyritään varmistamaa se, että ainoastaan täysi-ikäiset ja täysivaltaiset henkilöt voivat pelata rahasta. Ongelmakäyttöä pyritään ennaltaehkäisemään ja pelaajille tarjotaan mahdollisuus esimerkiksi asettaa pelikielto itselleen rahapelaamisen välttämiseksi.

Veikkauksen monopolilla kerätään lisäksi rahaa valtion budjettiin ja se on merkittävä tulonlähde valtiolle. Veikkauksen asemaa on kyseenalaistettu moneen kertaan, sillä yhä useampi suomalainen valitsee ulkomaalaisen kasinon ja verorahat virtaavat ulkomaille. Suomi ei ole kuitenkaan toistaiseksi päättänyt ottaa Ruotsin linjaa ja avata kilpailua. Muita ajan henkeen sopivia muutoksia on rahapelilakiin kuitenkin tullut. Lue lisää seuraavasta kappaleesta!

Arpajaislaki vuonna 2021

Sanna Marinin hallitus teki syyskuussa 2021 päätöksiä Suomen budjettiin ja talousarvioon liittyen. Kuten olettaa saattaa, budjetti on miinuksella, sillä vuosi on ollut hankala, eikä Suomen taloustilanne ole muutenkaan näyttänyt kovin ruusuiselta. Alijäämäinen budjetti ei kuitenkaan estänyt hallitusta lisäämästä Veikkaukseen ja rahapelaamiseen liittyvää menoerää ennusteeseen.

Hallitus päätti tulouttaa kompensoida Veikkauksen tuloutuksen laskun kansalainjärjestöille. Taustalla tässä on luonnollisesti se, että Veikkauksen pelikoneet ovat olleet kiinni ison osan vuotta 2020 ja myös vuonna 2021. Kansalaisjärjestöt kuitenkin tarvitsevat sen rahan, joka Veikkaukselta niille yleensä tulee. Tämä 347 miljoonan kompensaatio kerätään budjettivaroista, voittorahoista ja arpajaisveroa alentamalla.

Veikkauksen asema on koronan vuoksi heikentynyt, sillä pelata ei ole voinut ja nettipelaamisessa suomalainen valitsee yleensä ulkomaalaisen kasinon Veikkauksen sijaan. Tähän valtio iski vahvistamalla sen asemaa uuden arpajaislain avulla.

Uuteen lakiin kuuluu muun muassa pakollisen tunnistautumisen käyttöönotto pelaamisessa, rahansiirtojen estot ulkomaille ja Veikkauksen uusi suunnitelma myydä tuotteitaan ulkomaisille pelintarjoajille. Lisäksi lakiin liittyy Paf:in aseman turvaaminen maksamalla sille kompensointia kuten Veikkauksellekin.

Arpajaislaki ei suoranaisesti puutu fyysisiin pelikoneisiin paitsi tunnistautumisvaatimuksen avulla. Niiden määrää ei olla valtion puolesta rajoittamassa, vaikka suunta on ollutkin jo vuosia alaspäin. Asettelua tulee kuitenkin harkita entistä tarkemmin.

Arpajaislaki on jo tässä vaiheessa herättänyt paljon keskustelua muun muassa rahansiirtoestojen ja datan keräämisen vuoksi. Hallitus on tehnyt paljo työtä voidakseen ylipäätänsä puolustaa monopolin olemassa oloa.